Dopamiini – mielihyvän ja motivaation hormoni
Iida Porkka
YAD ry
Oletko koskaan ajatellut, että olemme olleet mielihyvätuntemusten perään jo kymmenien tuhansien vuosien ajan? Oli kyse sitten päihdyttävistä aineista tai muusta mielihyvää tuottavasta asiasta tai tekemisestä, on yksilö ollut valmis näkemään vaivaa kyseisen tunteen ja palkinnon eteen. Ei siis ole mikään ihme, että kaipaamme dopamiinia. Se on yksi mielihyvään vaikuttava hormoni ja sillä on vaikutusta meidän fyysiseen ja psyykkiseen toimintaan. Dopamiini vaikuttaa mm. meidän motivaatioon, oppimiskykyyn sekä muistiin. Motivaatioon tehdä asioita, vaikka ruoan, suojan tai sosiaalisten kontaktien eteen. Mielihyvän lähteet ovat omalla tavallaan em. selviytymiskeinoja sekä niillä on positiivisia vaikutuksia hyvinvointiimme.
Dopamiinitasoja voidaan stimuloida
Mielihyvää tuottavien hormonien tasoja, kuten dopamiini tai serotoniini, on mahdollista stimuloida sopivissa määrin, jolloin voidaan saada vastineeksi haluttu lopputulos tai kokemus. Sen sijaan liika stimulointi saattaa aiheuttaa haasteita erityisesti silloin, kun kyse on riippuvuudesta, jolloin asian korjaaminen tulee viemään aikaa aina yksilöstä riippuen. Yksilöllisiin ominaisuuksiin vaikuttavat fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset tekijät sekä toisinaan myös ihmisen oma geeniperimä.
Päihteiden vaikutus dopamiinitasoon
Kun puhutaan päihteiden tuomasta nopeasta mielihyvästä, niin esimerkiksi amfetamiinin tai kokaiinin tuoma korkea dopamiinitaso aivoissa stimuloi hyvin voimakkaasti, jolloin mielihyvän kokemus on yhtäkkisesti suuri. Tämän vuoksi kokemuksen tuomaa mielihyvää voi olla jatkossa vaikeampi vastustaa sekä saavuttaa. Tuleviin mielihyväkokemuksiin vaikuttaa nopeasti kasvava toleranssi eli aineen sietokyvyn kasvu, jolloin ison mielihyvän tunteen saavuttaminen on vaikeampaa ja tarvitaan isompia annoksia tämän tavoittamiseen. Oli kyse sitten toiminnallisesta tai aineellisesta mielihyvän lähteestä, niin toistuvasti suuret vaihtelut mielihyvähormonien tasoissa voivat vaikuttaa mielialaamme ja tunteiden säätelyyn sekä tämän myötä kokonaisvaltaiseen hyvinvointiimme.
Dopamiinin luonnollinen kohottaminen
Välillä on hyvä pysähtyä miettimään omia dopamiinin lähteitä ja tulla tämän myötä tietoisemmaksi siitä, millä tavoin voimme vaikuttaa hyvinvointiimme. Voimme osaltaan vaikuttaa mielihyvän tasoihimme oman toimintamme kautta. Liikunta on tutkitusti yksi mielihyvän lähteistä, sillä se nostattaa dopamiinin tasoja verenkierrossamme. Lisäämällä asteittain liikuntaa omaan arkeesi, voit pitkällä aikavälillä saavuttaa tietoisemmin hyvänolon tunteita päivittäin. Liikunnalla on tutkitusti positiivisia vaikutuksia ihmisen vireystason sekä fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin osalta. Tiedostamalla ja tunnistamalla omia mielihyvää tuottavia lähteitä, niin toiminnallisia kuin aineellisia, voidaan paremmin suunnitella ja säännöstellä toistuvuutta sekä annosmääriä.
Mielihyvän lyhyet aikajänteet
Mielihyvää tuottavia vaikutuksia voidaan jakaa lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin periodeihin. Näiden avulla voimme säännöstellä ja tuottaa elämässämme pidempikestoista mielihyvää. Lyhyen aikavälin lähteet ovat sellaisia, jotka tuottavat voimakasta ja hetkellistä mielihyvää. Ajallisesti tämä tarkoittaa minuuteista tunteihin olevaa aikaväliä, jolloin puhutaan nopeasta vaikutuksesta. Toisinaan vaikutus voi olla välitön tai juuri sen hetken tarpeeseen vastaava. Näihin lukeutuvat liika uni, sokeri, kofeiini, some, uhkapelit, positiiviseksi kuviteltu stressi, merkityksetön seksi, päihteet, rasvaiset ruoat ja niin edelleen. Isoissa määrin ja liiallisella käytöllä nämä lähteet tuottavat pidemmässä juoksussa ei-toivottuja vaikutuksia.
Dopamiini vaikuttaa mielialaan pitkäkestoisesti
Keskipitkän aikavälin mielihyvän lähteen kohdalla puhutaan viikoista kuukausiin kestävästä toistuvasta rutiinista, joka koostuu halutuista hyödyistä ja tuloksista. Jotta tästä lähteestä saadaan jotain hyötyjä irti, niin ihmisen on nähtävä hieman enemmän vaivaa saavuttaakseen tietyn tyydytyksen tunteen. Keskipitkällä aikavälillä tarkoitetaan muutaman kuukauden tai vuoden pituisesta ajasta. Tämän aikavälin mielihyvää ja hyötyjä voidaan kokea mm. harrastuksista, ihmissuhteista, opiskelusta, liikunnasta, ruokavaliosta, riittävästä unesta ja palautumisesta sekä itselle mieluisasta tekemisestä.
Pitkän aikavälin mielihyvän lähteet tuottavat ajansaatossa pidempikestoisia hyötyjä ja tuloksia. Tämän aikavälin kohdalla puhutaan vuodesta kymmeneen vuoteen kestävästä ajanjaksosta. Näitä vaikutuksia voidaan saada mm. läheisistä ihmissuhteista, uran luomisesta, kutsumuksesta, terveydestä, mielenterveydestä, hyvinvoinnista sekä ihmisenä kasvamisesta.
Kuten arvata saattaa, niin mitä pidempikestoisempaa mielihyväntasoa tavoittelet, sitä enemmän sen tavoittaminen vaatii töitä sekä mukavuusalueelta poistumista. Se vaatii taitoja asettaa itselleen tavoitteita sekä tarvittaessa opetella uusia tapoja. Toisinaan se vaatii meiltä myös itsetutkiskelua sekä kykyä katsoa peiliin. Kykyä kysyä itseltään, että mitä täytyisi muuttua, jotta voisin saavuttaa sen, mitä todella haluan? Pienillä teoilla on suuria vaikutuksia tässäkin asiassa. Ja niillä pienillä mielihyvää tuottavilla lähteillä on merkitystä. Pieni muutos kerrallaan, olet lähempänä tavoitettasi.
Dopamiinitaso, tasapaino ja hyvinvointi
Tiedostamalla omat mielihyvän lähteet, voit lisätä omaa kokonaisvaltaista hyvinvointiasi niin lyhyellä kuin pidemmälläkin aikavälillä. Voimme kokea hyötyjä, kuten tasapainoa ja onnellisuutta elämässämme sekä voimme saavuttaa jotain, mitä olemme aina halunneet. Mitä enemmän mielihyvän lähteemme koskettavat myös muita ympärillämme olevia ihmisiä tai yhteisöjä, niin sitä enemmän nämä hyödyt kasvavat elämässämme. On tärkeää tiedostaa, mihin itse voi vaikuttaa ja mihin kokee tarvitsevansa apua. Vaikka voimmekin osaltaan vaikuttaa omaan hyvinvointiimme, tarvitsemme siihen myös muita. Muista kuitenkin, että voit kokea mielihyvää ihan kaikilla tasoilla ja se on erityisen sallittua. Mielihyvä kuuluu elämään ja se kuuluu kaikille.
Itsetutkiskelun lomassa voit pohtia omia mielihyvää tuottavia lähteitä sekä suunnitella itsellesi lyhyitä mielihyvän hetkiä omaan arkeesi. Vartti päivässä voi tuoda pidemmässä juoksussa paljonkin positiivisia vaikutuksia hyvinvointiisi. Pohdi seuraavia kysymyksiä jasuunnittele itsellesi mielihyvävartteja arkeen:
- Mitkä asiat tai tekemiset tuottavat sinulle nopeasti mielihyvää?
- Millaisiin asioihin tai tekemisiin käytät aikaasi toistuvasti usean viikon tai jopa kuukausien
verran? Tuottavatko nämä sinulle mielihyvää? - Millaiset asiat tai tekemiset tuottavat tai ovat tuottaneet sinulle pitkän aikavälin mielihyvää?
- Vertaa, millaisia vaikutuksia mielihyvän lähteilläsi on elämääsi?
- Mieti, millainen olisi sinun ”mielihyvävartti”, jolloin keskityt kahvikupin äärelle tai käyt pihalla kävelemässä nauttien samalla ulkoilman tuomasta raikkaudesta? Merkkaa mielihyvävartteja kalenteriisi pitkin viikkoa ja tarkastele muutaman viikon ajan sen vaikutuksia omaan vointiisi.
LÄHTEET:
Tossavainen, A., & Peltonen, A. (2018). Psyykkinen valmennus: käytännön työkaluja ja
menetelmiä. WSOY.
Aalto, M., Alho, H., & Niemelä, S. (toim.). (2018). Huume- ja lääkeriippuvuudet (1. painos).
Kustantaja.
Tieteen Kuvalehti. (2025). Dopamiini – monitoiminen mielihyväaine. Tiede.fi. Viitattu: 2.3.2025
https://tieku.fi/ihminen/elimisto/dopamiini
Duodecim. (2017). Mielihyvä, mielipaha ja ihmisen aivot. Duodecim-lehti, 133(24), 2345–2353.
Viitattu: 13.3.2025 https://www.duodecimlehti.fi/duo14049
Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitos. (2024, 20. maaliskuuta). Liikunta voi lisätä onnellisuutta. Kultu.fi. Viitattu: 2.4.2025 https://www.kultu.fi/ajankohtaista/liikunta-voi-lisata-
onnellisuutta/
Artikkelin valokuvat: Ellen Juuso, Elias Oksanen
Kirjoittaja
Iida Porkka
ehkäisevän huumetyön suunnittelija, yhteisöpedagogi
YAD ry
Iida Porkka on koulutukseltaan yhteisöpedagogi (HUMAK), ja hän on syventänyt osaamistaan liikunnallisten menetelmien sekä liikuntapsykologian perusteiden myötä. Päätyönään hän toimii kansainvälisen nuorisotyön suunnittelijana ehkäisevän päihdetyön kentällä YAD ry:ssä. Sivutoimisesti Iida on valmentanut eri ikäryhmiä toiminnallisen liikunnan parissa. Nuorisotyöstä ja liikunnallisesta vaikuttamisesta hänellä on yli 15 vuoden kokemus.
YAD ry tekee valtakunnallisesti ehkäisevää päihdetyötä nuorilähtöisesti. Tarkoituksena on herättää moninäkökulmaista keskustelua ja ymmärrystä huumausainekysymysten äärellä. Mainos* Jos haluat enemmän perehtyä YAD ry:n toimintaan, pistä instagram tili seurantaan: @yad_ry
